Pirkanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmän ajankohtaiset kuulumiset

Aluehallintouudistus jakaa vesitehtävät kahteen organisaatioon 

Valtionhallinto ja myös ympäristö- ja vesitaloushallinto on kokemassa melkoisen mullistuksen vuodenvaihteessa 2025–2026, jos eduskunta päättää hyväksyä sillä käsittelyssä olevan Valtion aluehallintouudistukseen liittyvän lainsäädäntöpaketin.

Uudistus tarkoittaisi muun muassa nykyisten ELY-keskusten ja aluehallintovirastojen lakkauttamista ja uuden valtakunnallisen Lupa- ja valvontaviraston (LVV) sekä alueellisten Elinvoimakeskusten (EVK) perustamista. Elinvoimakeskuksia tulisi kaikkiaan 10. Alueellisia tehtäviä, kuten vesienhoidon toimeenpanon edistäminen ja vesitalous, koottaisiin osin isompiin aluekokonaisuuksiin ja keskitettäisiin tiettyihin keskuksiin. 

Uudistuksessa Pirkanmaan ELY-keskuksen vesitehtävät jakautuisivat kolmeen organisaatioon: 

• Vesienhoidon suunnittelu ja vesien tilan seuranta sekä vesilain valvonta à Lupa- ja valvontavirasto 
• Vesitaloustehtävät sis.mm. rakennettujen vesien kunnostuksen edistämisen ja avustukset ja ojitukset à Lounais-Suomen elinvoimakeskus 
• Vesienhoidon toimeenpanon edistäminen, hanketoiminta ja avustukset à Etelä-Pohjanmaan elinvoimakeskus 

Uusia organisaatioita valmistellaan parhaillaan. Tavoitteena on, että asiakkaalle muutokset näkyisivät vain vähäisesti ja että meidät löydetään entiseen tapaan. Ympäristöasioiden asiakaspalvelukeskus (Y-aspa) palvelee jatkossa molempia tahoja. 

Aluehallintouudistuksen seurauksena itse tekemiseenkin on todennäköisesti tulossa jonkun verran muutoksia. Vesienhoidon suunnittelua on tehty tähän mennessä lähinnä ELY-keskuksittain ja maakuntakohtaisesti ja tuotettu toimenpideohjelma (TPO) maakuntakohtaisesti. Tästä oltaisiin luopumassa ja TPO tehtäisiin jatkossa vesienhoitosuunnitelman mukaisesti myös aluekohtaisesti. Tämä tarkoittaa Pirkanmaan osalta toimenpiteiden suunnittelua osana Kokemäenjoen-Selkämeren-Saaristomeren vesienhoitoalue (VHA3). Toivomme, että saamme alueellista paikkatietoaineistoa Pirkanmaalta korvaamaan ELY-keskuskohtaisia toimenpideohjelmia. YTR:n osalta vaikuttaisi siltä, että nykyisellä alueellisella mallilla jatketaan. Sidosryhmäyhteistyö on edelleen avainasemassa vesienhoidossa. 

Vesienhoidon edistäminen niin pinta- kuin pohjavesien osalta, hanketoiminta ja valtion myöntämät avustukset ovat siis Elinvoimakeskusten tehtäviä jatkossa. Valtaosa sidosryhmäyhteistyöstä, ohjauksesta ja neuvonnasta tapahtuu vuodesta 2026 alkaen näissä organisaatioista. Muutoksen ansiosta myös eri ministeriöiden toiminta tulee asiakkaille näkyvämmäksi. Tästä esimerkkinä on rakennettujen vesien eli esim. esteiden poistamiseen liittyvät vesienhoitotoimenpiteet, joita edistetään Vesitalouden EVK:sta kun taas vesienhoidon laadulliseen muutokseen tähtäävät edistämistehtävät vesienhoitoon keskittyvissä EVK:ssa. 

– Organisaatiouudistus on varmasti ympäristöhallinnon yksi isoimmista muutoksista pitkiin aikoihin.  Yhteistyön merkitys korostuu entisestään niin sidosryhmien kuin uusien organisaatioiden välillä, Pirkanmaan ELY-keskuksen vesiyksikön päällikkö Heidi Heino summaa muutosta.

---

One out, all out -periaate käyttöön – Miten vesien tilaluokittelu muuttuu?

Järvien ja jokien tilaluokittelua tehdään parhaillaan. Tällä luokittelukierroksella otetaan käyttöön One out, all out -periaate eli minimiperiaate. Heikoin lenkki määrittää vesimuodostuman tilan.

ELY-keskus arvioi vesimuodostumien ekologisen tilan kerran kuudessa vuodessa osana vesienhoitotyötä. Luokittelutyö on parhaillaan käynnissä. Jokien luokittelu on pääosin tehty. Seuraavaksi aloitetaan järvien tilan arviointi.

Ekologinen tila arvioidaan useiden laatutekijöiden avulla. Käytössä ovat vesien eliöyhteisöjä kuvaavat biologiset laatutekijät, vedenlaatua kuvaavat fysikaalis-kemialliset laatutekijät sekä vesistöjen rakentuneisuudesta kertovat hydrologis-morfologiset laatutekijät. Kunkin laatutekijän tilaa arvioidaan yhden tai useamman muuttujan avulla. Esimerkiksi kalastolaatutekijää arvioidaan järvissä niin, että koekalastustulosten perusteella lasketaan usean muuttujan arvo, joiden keskiarvona saadaan arvio kalaston tilasta.

Järvien ja jokien luokittelussa käytettäviä laatutekijöitä.

Ekologisen tilan arviointi perustuu ensisijaisesti seurantatietoon eli tutkittuun tietoon järven tai joen tilasta.

– ELY-keskus seuraa alueensa vesistöjen tilaa osana vesienhoitotyötä, ja lisäksi tutkimustietoa kertyy esimerkiksi ympäristö- ja vesilupien vaikutusten tarkkailun sekä kuntien tekemän vesistöseurannan kautta, kertoo ylitarkastaja Salla Hartikainen.

Seurantatietoa täydennetään paikkatieto- ja mallinnustyökalujen sekä asiantuntija-arvion avulla.

Tällä luokittelukierroksella käyttöön otetaan One out, all out -periaate, jonka mukaan vesimuodostuman ekologinen tila määräytyy heikoimman biologisen laatutekijän mukaan. Fysikaalis-kemialliset laatutekijät voivat laskea ekologisen tilan hyväksi tai tyydyttäväksi, ja hydrologis-morfologiset tekijät erinomaisesta hyväksi. Aiemmilla luokittelukausilla on korostunut asiantuntijan arvio ja kokonaisharkinta eri laatutekijöiden merkityksestä vesistön tilaan.

Taustalla vaikuttaa osaltaan vesienhoidon tilatavoitteiden muuttunut merkitys ympäristöluvituksessa. Vesien tilatavoitteet ovat sitovia, eli vesien tilan heikentäminen on kiellettyä. Heikentämiseksi katsotaan yhdenkin ekologisen laatutekijän tilan aleneminen.